Olimme pääsiäisenä Tallinnassa ja suuntasimme tietysti Hawaii Expressiin, josta olemme tehneet monesti edullisia ostoksia. Virossa hintataso on edullisempi kuin Suomessa ja lisäksi alennukset ovat suuria. Nyt Piritan myymälä muutti toiseen paikkaan, lähelle tosin, joten ostin muuttomyynnistä pyöräilycaprit. Niissä on irralliset vaippahousut. Hm, XL-vaipoilta tuo paksu pehmuste tosiaankin tuntuu. Vaippapöksyt pääsivät viime sunnuntaina käyttöön, kun ajoin Hepon kevään ensimmäisen lenkin, kotimatkoineen yhteensä 50 km. Edellinen tämän kevään pyöräily oli nelisen kilometriä, joten tunsin todellakin pyöräilleeni... Itse asiassa varsinaisia pyöräilyhousuja ei välttämättä tarvitse, jos on irralliset vaippahousut. Nehän voi laittaa minkä tahansa mukavien housujen alle. Mullakin ne oli niitten pitkien pyöräilyhousujen alla, joita käytän keväisin ja syksyisin. Joillakin on pyöräilytrikoot, mutta trikoo on riskillä ruma. En halua moisia pöksyjä korostamaan leveää peffaani.
Vaippahousut ovat hyvät pystypyörällä ajettaessa. Ken ajaa nojapyörällä, käyttäköön mitä lystää. Risto nojapyöräilee monesti väljät reisitasku- tai kireät juoksuhousut yllään.
Vaippahousut kuuluivat siis samaan pakettiin pyöräilycaprien kanssa. Hinta oli alunperin yli 70 e, mutta muuttomyynnin vuoksi sain ne 20 eurolla. Todella hyvä kauppa! Samoja, mutta miesten housuja, myytiin tuolla 70 eurolla Hawaii Expressin uudessa myymälässä.
Caprit & hanskat
Uudesta kaupasta mukaani pääsi pyöräilyhanskat, viime vuonna kadonneitten tilalle. Nekin olivat reilussa alennuksessa. Sain ne nyt 22 eurolla, mikä on edullinen hinta kunnollisista. Kaupasta löytyi myös tyylikäs musta paita miesten osastolta, joten sekin piti ostaa. En pidä kirjavista pyöräilyvaatteista, tosin Hepon logolla varustetun liivin ja ohuen takin olen kuitenkin tullut tilanneeksi. Valitettavasti musta paita ei ollut alennuksessa, joten ostokselle tuli hintaa nelisen kymppiä. Tietysti pyörällä voi ajaa teepaita päälläkin, mutta tuollainen paita on mukavampi, koska se ei kastu hiestä isojakaan mäkiä ylös huhkiessa.
Eivät kevään pyöräilyhankinnat vielä tuohon lopu. Helmikuussa, heikkona hetkenäni, tokaisin Ristolle seuraavaa: sitten kun saan vakituisen työpaikan, niin hankitaan meille toinen nojapyörä. Mikä tonttu lie kuullut, koska muutaman viikon kuluttua sain toiveitteni mukaisen työn. Nyt siis on "pakko" ostaa uusi nojakki, sellainen, jolla voi ajaa niin Risto kuin minäkin. Sitä varten pitää olla lukkopolkimet ja sopivat kengät. Katselimme kenkiä Tallinnassa; kylläpä ne olivat rumia! Rumia ne ovat kyllä Suomessakin, enkä halua mitään monivärisiä hirvityksiä. No Risto selvitteli innoissaan kenkätarjontaa ja Sellon pyörästä Leppävaarasta löytyikin sitten sopivat. Siinä muuten kauppa, jossa on hyvä palvelu. Hintakin oli alle satasen, kun ne monesti maksavat 150 euron kieppeissä. Samalla reissulla tosin mukaan tarttui noin 40 e maksavat irtolahkeet, joita voin käyttää caprien kanssa.
Siistit kengät & irtolahkeet
Bussilippuni on voimassa 27.4. saakka, joten viimeistään vapun kieppeissä aloitan työmatkapyöräilyn. Matka on mulle sopiva eli 8 km suuntaansa ja reitti kulkee mukavasti hevostallien ohi.
Lopuksi vielä varoituksen sana. Puolisoa valitessa kannattaa olla tarkkana, ettei käy kuten minulle. Kun lähtee pyöräilyhullun matkaan, joutuu kuuntelemaan loputtomia juttuja pyöräilyretkistä, yhteistä rahaa menee fillareihin ja varusteisiin, saa osallistua (=painostetaan) pyörälenkeille... Ja mikä pahinta: hulluus tarttuu! No mussa se on onneksi kuitenkin lievässä muodossa, vaikka oireet ovatkin viime aikoina pahentuneet.
Risto, pyöräilyhullu mieheni
