tiistai 28. lokakuuta 2008

Syyslomalla Irlannissa

Dublinista


Corkin hautausmaalta


Murheellinen, hylätty hauta Corkissa


Corkissa kurkistus toiseen maailmaan


Dublin, hotellin ikkunasta


Corkilaisia pieniä ja matalia kaupunkitaloja




Kävin syyslomalla Riston ja Helmin kanssa katsomassa rakasta Anniamme tonttumaassa eli Irlannissa. Anni on asettautunut joksikin aikaa Corkiin, joka on eteläisessä Irlannissa. Corkista Dubliniin on matkaa noin 250 km, mikä ei kuulosta paljolta. Matka kannattaa tehdä bussilla, vaikka matkaan kuluukin hämmästyttävän kauan eli yli neljä tuntia. Samalla voi ihailla irlantilaisia pikkukaupunkeja mataline taloineen... Niin, edestakainen matka maksaa 20 euroa; alle 17-vuotiaalta 12 euroa.

Ehdimme olla Corkissa vain yhden vuorokauden. Tuolloin yövyimme Cliffin ja Moiran, Annin mukavan isäntäperheen, luona. Heillä on kolme lasta ja viehättävä talo, jossa oli älyttömän kylmä! Onneksi saimme paksut untuvapeitot, joiden alla oli mukava nukkua. Tuliaiseksi perheelle veimme Aino Havukaisen ja Sami Toivosen
This is Finland -kirjan, joka ilahdutti saajia silminnähden. Sama kirja suomeksi on Tatun ja Patun Suomi, ruotsiksi ja saksaksikin se on käännetty. Suosittelen sitä sekä itselle että tuliaisiksi, niin lapsille kuin aikuisillekin. Tämä oivallinen kirja käsittelee huumorilla niin historiaa, kulttuurihistoriaa, suomalaisia tapoja kuin kielikysymystäkin.

Kolme yötä olimme Dublinissa pienessä hotellissa, jossa saimme tutustua irlantilaiseen aamiaiseen. Siihen kuului kaksi keitettyä munaa (tai munakokkelia tai paistettua munaa), kaksi viipaletta pekonia (ei sellaista rasvaista raidallista mitä meillä, vaan ikään kuin ylisuolaisia pieniä kinkkuviipaleita), kaksi rasvaista ja suolaista pientä makkaraa, kaurapuuroa tai maissihiutaleita, greippilohkoja (purkista?), valkoista paahtoleipää, soodaleipää (tummaa, mureni käsiin), voita, marmeladia, kasan alla piiloittelevaa margariinia ja tietysti myös kahvia tai teetä. Niin että kyllä tuosta mahansa sai täyteen. Rasvaisten aamiaisten lisäksi tutustuimme moniin pubeihin niin Corkissa kuin Dublinissakin; Helmikin imuroi itseensä pullokaupalla limuja.

Ihastuimme tällä lyhyellä reissulla Irlantiin, joten seuraava reissu on jo talvilomalla. Samalla näemme tietysti Annin!

tiistai 21. lokakuuta 2008

NO HUH, HUH!

Tallinnassa oli näin vihreää vielä syyskuun lopulla.


Olin kahden blogin loukussa - mikä siis neuvoksi? Yhdistin jakautuneet voimani yhdeksi, entistä ehommaksi blogiksi. Miten kummassa jotkut voivat pitää monta blogia yhtä aikaa? Onkos heillä sivupersoonia?

Puutarhanhoito ja rakkaat kirjat siirtyvät tänne; Rouwa Irenen puutarha kummittelee taustalla...

maanantai 6. lokakuuta 2008

Hiiri ompeli kissalle: ei tullut takkia, tuli kukkaro...


Muutama vuosi sitten innostuin neulomaan hahtuvalangasta lapasia - niitä jättiläisten lapasia, jotka kutistetaan pesukoneessa. Kyse on huovuttamisesta pesukoneen avulla. Kun lapaset otti koneesta, ne olivat yleensä huopuneet liian paljon eli niitä piti taas hampaat irvessä venyttää sopivan kokoisiksi. Lopputulos oli kuitenkin hyvä; huopuneet lapaset eli eräänlaiset huoparukkaset! Niin, hahtuvalankaa voi ostaa edullisesti Virosta.

Taito-lehdessä näin kuvan kauniista huivista, joka oli ensin virkattu ja sitten kutistettu pesukoneessa. Niinpä minäkin päätin tehdä sellaisen kaunokaisen. Tuumasta toimeen! Virkkasin huivin ja kutistin sen koneessa. Huivista ei tullut venyttämälläkään hyvää, vaan se oli paksu ja tönkkö. Mikä nyt neuvoksi? Kääntelin huivinkuvatusta käsissäni ja samalla pohdin, että pitääkö moinen tekele viedä kierrätykseen. Risto tuli paikalle, tarkasteli tuotantoani ja sitten hänellä välähti: tästä tulee erinomainen päällys nojapyörän penkkiin! Hän otti neulan karvaiseen kouraansa ja ommella sujautteli päällisen valmiiksi. Hieno tuli! Sen jälkeen olemme yhteistuumin valmistaneet vielä kaksi muuta päällistä. 

Mikä on tarinan opetus? No tietysti se, että epäonnistuneesta tekeleestä voi sukeutua jotain uutta ja erinomaisen hienoa. Niin. Kuka ei vielä tiedä mikä on nojapyörä, tarkastelkoon kuvaa suurennuslasin kera.