Loppuvuoden silppua

Omituinen neulegraffiti-hiiri Karakallion leikkipuistossa, Espoossa.

Joulun kunniaksi tehty kranssi ulko-ovessa. Kranssin pohja ja koristenauhat ovat Tiimarista, kanelitangot vuoden takaiselta reissulta Pietarista ja appelsiinin viipaleet olen kuivannut kasvikuivurilla. Ne voi kuivata myös uunissa, alhaisessa 50 asteen lämmössä. Kuivuvista appelsiineista tulee kotiin hyvä tuoksu!

Joulu oli ja meni, mukavasti perheen parissa. Jokainen sai muutaman lahjan ja perinteistä jouluruokaakin syötiin. Anni on kotona meidän ilonamme loppiaiseen saakka! 

Marsut on olleet meillä nyt reilun kuukauden. Ei ne enää liene marsu-vauvoja, kun ne on syntyneet jo 11. lokakuuta. Söpöjä nämä sisarukset, Madeleine ja Eleonoora, ovat. Ja niiden mamma on Helmi.

Vein eilen kasvimaan kompostiin marsujen käytetyt kuivikkeet, joissa on purua, kuivaa heinää ja papanoita. Samalla oli ihan pakko viedä kahvinporoja ja muuta kompostoitavaa, vaikka olin päättänyt että keväällä vasta. Reissullani näin myös kasvimaanaapurit, jotka olivat tarkistamassa tiluksiaan. He totesivat optimistisesti, että enää neljä kuukautta vijelykauden alkuun.

Jo kuukausi sitten huomasin, että kasvimaalle säilöön, eli maahan, jätetyt sellerit olivat päässeet parempiin suihin. Sellerien jämät olivat edelleen tiukasti maassa ja ne oli järsitty niin syvältä kuin vain oli mahdollista. Toivottavasti maa-artisokkani saavat olla rauhassa!

Kasvimaalle mennessäni ja sieltä palatessani tarkkailin kulkureittiäni. Maassa oli hävyttömän paljon roskia. Takaisin tullessani keräsinkin niitä sitten tyhjentyneeseen muovipussiini. Miten ihmiset voivat olla tuollaisia itsekkäitä paskiaisia? Ajattelin roskia kerätessäni oivallista Roska päivässä -liikettä. Surullinen ilmiö taas on se, että kun johonkin kertyy roskia, siihen alkaa kertyä lisää roskia, ikään kuin siinä olisi epävirallinen kaatis. Ja jotta tuollaisia kaatiksia ei ala kasvaa siellä täällä, pitäisi jokaisen yrittää kerätä roskia. Ai ettei ole "mun homma"? Kenen sitten? 

Tein neulegraffiti-hiiren. Sen harmaassa turkissa kiiltelee ohut kultalanka; ajattelin tuolla kimalluksella tulevaa uuden vuoden aattoa. Kävin Tapaninpäivänä Riston kanssa kiinnittämässä hiiren Karakallion leikkipuiston pieneen puuhun. Hiiriä on vielä kaksi keskeneräistä, ne pitäisi saada valmiiksi ja sopiville paikoille.

Työmatkani pitenee huomenna, jolloin se on noin 50 minuuttia suuntaansa. Olenkin saanut nauttia työmatkapyöräilystä kesäkuun alusta saakka. No jos on jotain huonoa, niin on hyvääkin: bussissa ehtii lukea! Viime aikoina olen lukenut mm. seuraavia: Minna Sarantola-Weissin Reilusti ruskeaa esittelee 70-lukua monipuolisesti. Stefan Nymanin Anna Online on moderni kummitustarina, lukekoon ken uskaltaa! Eroottisten scifi- ja fantasia-aiheisten novellien kokoelma, Hekuman huipulla, on kiintoisa mutta epätasainen kooste. Innokkaalle käsitöiden tekijälle ja kierrätyksen ystävälle on Sock and glove -kirja, jossa on hauskoja ohjeita, kuinka parittomista sukista ja lapasista syntyy niin nallet kuin koiratkin. Kaikki em. kirjat on lainattu HelMet-kirjastosta!