Tällä viikonlopulla parveke tulee kuntoon!

Tämä kevät on ollut kylmä, joten parvekkeenkin kuntoon laitto on siirtynyt. Viikko sitten kävin Tallinnassa ostamassa kukkia, tomaatteja ja persiljaa. Nyt ne on vihdoinkin saatava multaan! Kuvat ovat tältä illalta eli sotkua riittää. Toisaalta on varmasti hyvä nähdä, että eivät kaikkien parvekkeet ole tiptop-kunnossa.

Tyhjensin parvekelaatikkoa vanhoista mullista; kaikkea en toki aio vaihtaa. Poistetut mullat ovat nyt kompostipusseissa, jotka kippaan roskisjärjestelmäämme Rööriin. (Hyi, hyi: olen myös vienyt niitä lähiympäristöön pensaiden alle.) 

Viljelylaatikkoon laitan niin lähikaupasta ostettua (kesto)multaa, Claes Ohlsonin kookoskuidusta valmistettua multaa (10 l tiiliskiivipaketissa), vermikuliittia ja perliittiä. Saan sekoituksesta hyvän ja ilmavan. Ratikassa tai fillarilla on hankala raahata isoja multsäkkejä.

Ämpärissä on neljä tomaatintainta, jotka istutan viljelylaatikkoon. Ne ovat eri lajeja ja kukin on runkotomaatti. Taimet maksoivat Tallinnan Keskitorilla, Kesk turg, yhteensä 4,8 euroa. Tomaattien kaveriksi tulen hankkimaan vielä basilikaa.

Tämä on viides tomaatti, jota mun ei pitänyt hankkia. Siemenpussissa oli kuitenkin niin kaunis kuva lähes mustista kirsikkatomaateista, joten mun oli ihan pakko ostaa. Hinta oli 1,5 €. Tämä on pensastomaatti - saas nähdä, kuinka korkeaksi se kasvaa. Jakkaran alla on kahdella eurolla ostettua niin sileää kuin kähärääkin persiljaa.

Mulla on kaksi tällaista amppelia.

Kesäkurpitsan alku kasvaa altakasteluruukussa, jonka ripustan amppeliin. Kassissa on kukkien sipuleita, jotka mun pitäis lähiaikoina sissiviljellä jonnekin pensaiden alle. Valitettavasti täällä Jätkäsaaressa ei ole vielä sopivia paikkoja, vaan mun pitää suunnata kauemmaksi.

Laatikot ovat kulmittain toisiinsa nähden. Samalla näkyy tämänhetkinen sotku.

Mun parvekkeen ylpeys on viiniköynnös, jonka sain armaaltani viime syksynä. Se rehottaa hienosti.

Timjami rehottaa. Tähän laatikkoon halua jonkun köynnöskasvin noita naruja pitkin kiipeämään. Viikonlopun jälkeen parvekkeen on tarkoitus olla siisti. Onko, se taas on toinen juttu.

Partsi on vieläkin vaiheessa

Isot narsissit on hienoja niin astioissa kuin ruukuissakin. Noikin on jo nuupahtaneet aikaa sitten ja sipulit pitäis kuopata maan poveen, jotta ylösnousemus tapahtuisi taas vuoden kuluttua. Kunhan keksisin minne. Jätkäsaari on vielä niin vaiheessa... Ehkäpä kuoppaan ne eli sissiviljelen Lapinlahden sairaalan alueelle?

Ihanien valkoisten narsissien aikakin on jo ohi. Mä olen erittäin tyytyväinen siihen, että tulin satsanneeksi noihin Kekkilän viljelylaatikoihin. Tein silloin kovasti hintavertailuja ja valitsin itselleni parhaan hinnan. Ostin laatikot perättäisinä vuosina, joten ei hinta kerralla kirpaissut. Laatikon voi, ja kannattaa, rakentaa itse. Kirjastosta löytyy nykyisin hyviä oppaita rakentajille.

Timjamit rehoittavat, mutta laatikon istutukset ovat muuten vaiheessa. Kaksi pientä, viimevuotista pelargoniaa säilyi sisällä hengissä huonosta hoidosta huolimatta. Timjamit taas selvisivät nätisti talven yli lasitetulla parvekkeella. Ruohosipuli on tänä keväänä ostettu ruokakaupasta, samoin viinisuolaheinä. Laatikossa on myös pari söpöä pikkulehtistä kasvia, jotka myös talvehtivat onnistuneesti. Mitä ne lienevät nimeltään? Ai niin, väripilkku eli samettikukka meinasi unohtua.

Viiniköynnös kasvaa nätisti.

Kävin tänään Tallinnassa jokakeväisellä puutarhamatkallani. Tomaatteja on viisi ja tuossa on myös neljä jotakin kukkaa, sekä niin sileää kuin kähärää persiljaakin. Seuraava päivitys on lähiaikoina, kun olen saanut istutettua nuo kasvit. 

Mukavaa kevättä!

Parvekkeen kevät

Parvekkeella on paistettu jo kerran vohveleita. Siellä on usein lämmin, koska parvekelasit tekevät siitä pienen kasvihuoneen. Muovisia ruukkuja on pari kassillista. Ne on vietävä muovin keräykseen, koska kukaan ei niitä kaipaa. Kasvit kasvavat, narsissit odottavat purkeista pois pääsyä. Kevät!

Tavaroita pitää laittaa vielä paikoilleen, jotta talviparveke muuttuu kevätparvekkeeksi. 

Pikkunarsissit on kivoja. Kun ne on kukkineet, sipulit voi kuopata sopivaan paikkaan ulos. Ensi keväänä siellä kukkii!

Timjamit selvisivät hienosti talven yli. Vieressä on ruukussa kaupan ruohosipuli. Se saa kaverikseen ruohosipulin siemeniä.

Alkuvuodesta viiniköynnös näytti ihan kuolleelta. Nyt sen lehdet ovat tuloillaan. Talven viiniköynnös on viettänyt termoruukussa. Tämä kasvi on talvenkestävä ja se viihtyy happamassa maassa. Viiniköynnös on latvialainen Supaga ja pituutta sillä on nyt noin 52 cm. Leikkasin sen maaliskuun alussa lyhyeksi.

Viiniköynnöksen kaverina, omassa ruukussaan, asustaa Tallinnasta tuotu mehikasvi. Se viihtyy hyvin; voi todella paksusti. Laitoin sen ruukkuineen tuohon, koska se oli alkutavesta todella surkean näköinen - pelkäsin jopa kuolemantapausta.

Viiniköynnöksen vieressä, pienemmässä ruukussa, asustavat monivuotiset kasvit. En muista niiden nimiä. Ostin ensin tuon ruukun, mutta totesin sen liian pieneksi viiniköynnökselleni. 

Parvekeviljelyn kevät on taas alkamassa, kohta on tomaattien aika...

Haalari valmistui

...pari kuukautta sitten. Kas tässä:

Kuva on samea, koska otin sen pimeässä. Tuon jälkeen olen jatkanut ompeluharrastustani lähinnä noitten pienten vaatteiden parissa.

Haalari valmistuu, kunhan ehtii

Mä myös ompelen!

Teen ihanasta Murun kankaasta 80-senttistä haalaria. Sen piti olla joululahja, mutta tilalle pääsikin lahjakortti.

Tätä pähkäilin tässä ennen töihin lähtöä. Siis kuinka kiinnittää vuoritettu huppu kauniisti haalariin, niin ettei saumanvarat näy. Mun ompelutaitoni on ruostuneet, joten en tajunnut itsestään selvää ratkaisua. Kenellä on sama ongelma, katsokoon täältä:

http://ruttu-nuttu.blogspot.fi/2010/01/osa-lasten-metsolasta-ostetuista.html

Jatkuu...

Vuoden 2016 viimeisenä päivänä

Juu, tiedän, mun piti kirjoittaa jo aikaa sitten siitä, miten parvekkeeni varautuu talveen. No parempi myöhään kuin ei milloinkaan! 

Sen, miksi innostuin juuri tänään, syynä ovat viime vuotiset amarylliksen sipulit. Säästin kolme kukkinutta sipulia ja säilöin ne paperipussiin partsille. Unohdin kuitenkin koko jutun. Löysin ne lokakuussa ja toin pussukan sisälle, sohvan taakse. Yksi oli kuivunut ja kuollut, yhdessä oli pieni lehden alku näkyvissä ja yksi oli vain napakka. Unohdin ne kuitenkin sohvan taakse useaksi viikoksi. No vähän ennen joulua ne pääsivät multaan, altakasteluruukkuun. Kasvit lähtivät kasvuun, toki melkoisen olmeina ja heikkoina. Tänään tarkastelin kasvua - kyllä, kevätkukkia on tulossa, päättelin tosta kasvusta.

Älä siis heitä sipulikukkien sipuleita pois. Anna varsien myös kuihtua rauhassa, jotta ravinteet palaavat takaisin sipuliin. Hyasintit, tulppaanit, kielot yms. voit istuttaa pihalle, puistoon tai minne vaan. Mahdolliset kukat tulevat ensi vuonna tai joskus. Jouluruusu on myös monivuotinen kasvi, älä heitä sitäkää pois, vaan etsi sille arvoisensa paikka. Amarylliksen voit yrittää saada uudelleen kukkimaan sisällä.

Muista säästää myös narsissien sipulit! Narsissit ovat siitä hyviä kukkia, että eläimet eivät pidäniitten mausta.

Parvekkeelle kuuluu tällaista:

Niin ja tällaista: persilja ja timjami kasvavat nätisti.

Mun viiniköynnökseni on lehdetön ranko, mutta eiköhän se keväällä tokene.

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille viherpeukaloille, niin ja tietysti muillekin!

Syyskuussa ollaan...

...ja mä en ole elokuussa kirjoittanut näköjään yhtään mitään! Parvekeviljelmäni ovat tällä välillä ehtineet niin kukoistaa kuin rappeutuakin. 

Tomaatteja on tullut kohtuullisen paljon. Runkotomaatteja on neljää lajiketta ja ne tekevät edelleen satoa. Niitten lisäksi kolmessa isossa amppeliruukussa on keltaisia minitomaatteja. Niitten kavereina kasvaneet krassit ovat jo pahasti ränsistyneitä. Krasseihin tuli sekä mustia että vihreitä kirvoja, jotka ovat aina melkoinen riesa. Onneksi krassien kukista sai pitkään nauttia. Kirvat söivät myös mun ihanan lipstikkani. Ruukussa on vain pari varrennysää eli yritän vielä pelastaa kasvin. Huonolta näyttää. 

Tomaatit ovat olleet erittäin maukkaita ja kiva kun niitä on ollut useita lajeja. Yrttejä olen myös napsinut ruokiin. Kuukausi sitten jotkut tomaatit mustuivat päästään = mätänivät. Poistin aina huonot tomaatit, kun löysin ne. Kumma kyllä, tuo pöpö ei levinnyt kaikkiin tomaatteihin. 

Paprikat näyttävät nyt tältä; hedelmiä tulee kymmenisen. Kolmas paprika, joka kasvoi basilikojen kanssa, venyi pituutta ja teki pari raa'aksi jäänyttä hedelmää.

Tällainen kukka- ja yrttipöheikkö oli vielä kuukausi sitten. Nyt olen ottanut krassit pois ja pätkäissyt persiljat lyhyiksi. Ton kukan yritän talvehdittaa talomme viileässä Talvipuutarhassa (=kerhohuone). Samoin yritän saada kolme pelargoniaani talvehtimaan.

Tämä pelargonia on viihtynyt altakasteluruukussaan vallan mainiosti. Sillä oli aluksi kaverinaan sininen lobelia, joka muuttui tosi törkeän näköiseksi. Se oli siis pakko ottaa pois. Saas nähdä, kuinka kauan voin nauttia noin rehevästä kukinnasta. Talvisäilytystä varten leikkaan pelargoniaa - niin tekivät entisaikojen mummotkin.

Kurkut oli ihania ja satoakin tuli. Meidän parveke lienee niille kuitenkin liian kuuma paikka, koska ne raukat kuivuivat. Kurkut lähtivät kuukausi sitten.

Juurrutin naapurilta saadut rosmariinin oksat ja laitoin ne yrtti- & kukkalaatikkooni. Toivottavasti ne, timjami ja persiljat säilyvät talven yli. Persiljahan on kaksivuotinen ja siitä saa vielä satoa keväällä. Sitten se alkaa kukkia.

Muhun iski hirmuinen viiniköynnöskateus - kun naapurissakin on, ja vielä kaksi. Toi köynnös on latvialainen Supaga, joka kestää kylmää ja haluaa asustaa happamassa mullassa. Ruukussa on siis rhodo-multaa. Köynnöstä pitää leikata loka-marraskuussa, jotta se vahvistuu ja tekee hedelmää. Pituutta mun viiniköynnökselläni on nyt puolitoista metriä.

Ostin kalliin ruotsalaisen termoruukun, ensin liian pienen. Isomman sain samaan hintaan (n. 50 €) Bauhausista, jossa oli paljon ruukkuja ale-hintaan. Tohon pieneen laitan jotain muita monivuotisia, jotka voivat jo keväällä ilahduttaa vihreydellään.

Mukavaa alkusyksyä! Seuraavaksi kerron, kun parveke on syyskunnossa.